torstai 11. huhtikuuta 2013


työntekijän jäädessä lapsenhoitovapaille työnantajalle seuraa välittömästi ja välillisesti kuluja, joiden korvattavuusaste on noin 75 prosenttia. korvattaviin kuluihin kuuluu palkallisen äitiysloma-ajan palkka sekä lomapalkka. äitiysloman palkan kela korvaa työnantajalle lähes täysin eli noin 90 prosenttisesti.
kuluja, joita ei korvata työnantajalle, ovat  äitiysloma-ajan palkan sivukulut, raskaudenaikaiset lyhyet palkalliset sairaslomat ja sairaan lapsen hoitopäivät sekä sijaisen rekrytoinnista aiheutuvat kulut.
nykyisessä järjestelmässä vanhemmuuden kustannukset kasautuvat naispalkansaajien työnantajille, sillä maksetuista vanhempainpäivärahojen määrästä ainoastaan kuudesosa kohdistuu lasten iseille - helmikuussa 2013  46 571 äitiä ja 7 696 isää sai vanhempainpäivärahaa.
korvausjärjestelmä itsessään pitää osiltaan yllä työmarkkinoilla esiintyvää sukupuolisegregaatiota - ammattialat ovat voimakkaasti jakautuneet mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin. vanhemmuuden vastuun lankeaminen pääosin naisten harteille on myös syynä naisten keskimäärin pienempään ansiotasoon ja useiden työelämään erikoistuneiden tutkijoiden mukaan vanhemmuuden epätasainen jakautuminen aiheuttaa naisten työurille ja palkkakehityksille hidastavaa "lapsisakkoa".
vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jakautumisesta työnantajien kesken on keskusteltu vuosikymmeniä ja pientä kehitystä on jatkuvasti tapahtunutkin. juuri kuluvan vuoden alusta lukien isyyspäivärahakautta jatkettiin siten, että isän päivärahaan oikeuttavien arkipäivien yhteenlaskettu kokonaismäärä nousi jo 54:ään, ja lähes kaikki lapsen saaneet miehet käyttävätkin jo ainakin osan mahdollisista isyysvapaistaan. sen sijaan hoitovapaista isät käyttävät vielä säälittävän vähän - ainoastaan alle 10 prosenttia kaikista lakisääteisesti mahdollisista.
vanhemmuuden kustannuksia tasaa tehokkaimmin vanhemmuuden jakaminen ja siksi perhevapaajärjestelmän remontointi siten, että iseille olisi tosiasiallisen tasa-arvoinen mahdollisuus jäädä isyysvapaiden lisäksi muillekin vanhempainvapaille olisi tasa-arvoedullista. tosiasiallista tasa-arvoa edistävää.
useista lähteistä saatavana olevan tiedon mukaan esimerkiksi 6+6+6-mallissa molemmille vanhemmille olisi varattuna yksi kuuden kuukauden vanhempainvapaajakso, jonka lisäksi olisi vielä yksi puolivuotinen jakso, jonka jakamisesta ja käyttämisestä vanhemmat saisivat päättää itse.
vanhemmuuden tasapuolisesta jakautumisesta voittavat kaikki - äitien työmarkkina-asema parantuu, isien elämänlaatu kohenee ja ennen kaikkea lapset saavat runsaammin läsnäolevia vanhempia kasvunsa tueksi.